Eigil, partiomerkki ja kolme hiuslahjoitusta
Jotkut tarinat osuvat suoraan sydämeen. Eivät siksi, että ne olisivat dramaattisia, vaan siksi, että ne ovat aitoja. Eigilin tarina on yksi niistä.
Eigil on 14-vuotias ja hän on partiolainen. Ja lisäksi hän on lahjoittanut hiuksensa – ei kerran, ei kahdesti, vaan peräti kolme kertaa – Toftildin hiuslahjoitusprojektiin Love is in the Hair®. Viimeisin hiuslahjoitus tehtiin vuonna 2025. Tällä kertaa hiuslahjoituksen mukana tuli jotain aivan erityistä: partiomerkki, jonka kehittämisessä hän on itse ollut mukana. Merkki, joka ei kerro taidoista tai kestävyydestä – vaan siitä, että tekee jotain hyvää muiden puolesta.
Saatuamme tämän erityisen hiuslahjoituksen käynnistimme etsinnän löytääksemme mahtavan Eigilin. Löysimme Eigilin ja kutsuimme hänet sekä hänen vanhempansa Aalborgiin kuullaksemme lisää tästä erityisestä tarinasta. Katso haastattelu sivun alareunasta.
Ajatus, joka syntyi rakkaudesta
Kun Eigil lahjoitti hiuksensa ensimmäisen kerran, hän oli vasta kahdeksanvuotias. Inspiraatio tuli yhdeltä hänen läheisimmistään.
”Se oli tätini. Hän sairastui syöpään ja sai solunsalpaajahoitoa, jonka aikana hän menetti kaikki hiuksensa. Kävin katsomassa häntä, ja näki, että kaikki oli poissa.”
Se teki vaikutuksen. Ei sillä tavalla, että olisi lamaantunut – vaan sillä tavalla, että halusi tehdä jotakin.
”Sitten puhuin vanhempieni kanssa siitä, miten voisin auttaa hänen kaltaisiaan ihmisiä. Ja sitten minulle kerrottiin, että hiuksia voi lahjoittaa.”
Siitä lähtien hiuslahjoitus on ollut pysyvä osa Eigilin elämää. Ensimmäinen hiuslahjoitus oli heinäkuussa 2020, seuraava elokuussa 2022 ja viimeisin nyt syyskuussa 2025. Hiukset kasvavat nopeasti – mutta vielä tärkeämpää on se, että halu antaa ei ole koskaan kadonnut.
Kolme hiuslahjoitusta kuudessa vuodessa – ja lisää on tulossa
Kuuden vuoden aikana Eigil on lahjoittanut hiuksensa kolme kertaa. Aina Toftildin hiuslahjoitusprojektiin Love is in the Hair®. Hänellä on ollut pitkät hiukset, sitten ne on leikattu aivan lyhyiksi – ja annettu kasvaa uudelleen. Ei huomionhakuisena projektina, vaan täysin luonnollisena asiana. Eigilille kyse ei ole siitä, lahjoittaako hän uudelleen, vaan milloin.
Partiomerkki, joka maailmasta puuttui
Kun Eigil oli lahjoittamassa hiuksiaan kolmannen kerran, syntyi uusi ajatus. Hän oli jo pitkään katsellut partiomerkkejä – ja jokin pisti hänen silmäänsä.
”Ajattelin: onko tällaista merkkiä oikeastaan olemassa? En löytänyt sellaista. Sitten ajattelin, että voisin alkaa tehdä sitä.”
Monet partiomerkit liittyvät taitoihin, kestävyyteen tai henkilökohtaisiin haasteisiin. Mutta sellaisia, jotka liittyivät jonkin tekemiseen muiden hyväksi, oli tuskin lainkaan. Niinpä Eigil päätti tehdä asialle jotain.
Perheprojekti yli maarajojen
Partiomerkistä tuli yhteinen projekti. Eigilin täti, joka asuu Yhdysvalloissa ja työskentelee taidemaalarina, auttoi muuttamaan idean visuaaliseksi merkiksi. Hän teki muutamia luonnoksia, joista perhe valitsi sopivan. Tuloksena syntyi partiomerkki ”Donere hår” – merkki, joka perustuu kunniaperiaatteeseen.
”Se on kunniaohjelma. Sen on tehnyt – ja sitten saa merkin.”
Ei valvontaa. Ei todisteita. Vain luottamusta.
Merkki lisättiin Mærkelexiin – alustalle, josta partiolaiset ympäri maata löytävät ja jakavat partiomerkkejä. Se teki projektista valtakunnallisen. Eigil ja hänen perheensä aloittivat tilaamalla 25 merkkiä. Ne ovat lähes kaikki loppuunmyyty.
Kysyntä on ollut odotettua suurempaa. He ovat saaneet yhteydenottoja myös partiolaisilta, jotka ovat aiemmin lahjoittaneet hiuksensa – eivät merkin vuoksi, vaan hyvyyttään.
Enemmän kuin hiuksia – kyse on antamisesta
Meille Toftildilla Eigilin tarina osuu suoraan Love is in the Hair® -projektin ytimeen. Hiuslahjoitus ei ole vain hiuksia. Se on empatiaa, yhteisöllisyyttä ja sitä, että antaa eteenpäin jotain, mitä itse pitää itsestäänselvyytenä.
Eigil on elävä todiste siitä, ettei aikuisuus ole edellytys muutoksen tekemiselle. Ja että yksi teko – yhä uudelleen toistettuna – voi inspiroida paljon useampia kuin itse osaa kuvitella.
Kiitos, Eigil.
Hiuksistasi.
Sydämestäsi.
Ja siitä, että muistutat meitä kaikkia siitä, että rakkaus alkaa joskus saksista – ja kasvaa siitä eteenpäin.
